Tolppavaunu HK – Pienoisrautatiet

Mestarimallit julkaisi syksyllä 2025 mallin VR:n HK-tolppavaunusta mittakaavassa 1:87, H0. Vaunu on syövyteosista kasattava, ja näytti erittäin kiinnostavalta kohteelta. Mittakaava oli tosin omalle radalle väärä. Syksyn 2025 Ihmeellinen pieni maailma -tapahtumassa otin asian puheeksi Mestarimallien Petri Sallisen kanssa, ja lopputulos oli se, että sain mukaani Petrin syövytystyötä varten tekemän piirroksen. Enää ei siis tarvinnut kuin skaalata piirros TT-mittakaavaan. Kuulostaa helpolta, mutta kyllä siinä aikaa kului ennen kuin piirros oli valmis lähetettäväksi syövytysfirmaan. Kaikki sovitteet piti tarkistaa ja taivutusurat ja läpisyövytettävät reiät vaativat huomiota. Eri levynpaksuuksille on suositeltavat minimimitat urille, kannaksille ja rei’ille, joita noudatettaessa voidaan olla melko varmoja syövytyksen lopputuloksesta. Päädyin käyttämään 0,3 mm paksuista uushopealevyä. Sijoittelin osat myös uuteen järjestykseen, jotta sain syövytefirman mitoittamaan pohjaan mahtumaan kahden vaunun pellit.

Peltien saavuttua alkoi vaunun rakentelu välittömästi. On itse asiassa aina yllätys kuinka pieniä osat lopulta ovat, ja kylmä hiki alkoi puskea otsalle, kun tarkastelin osia ja ajattelin niiden yhteen juottamista. Kasaaminen alkoi pohjalevyn valmistelulla. Alemmat sivulaidat ja päädyt taivutetaan alas, ja alareunassa olevat tolppien alapäiden kiinnityslenkit vaaka-asentoon. Sivulaitojen aukoista työntyvät esiin irtokiskoissa olevat keskimmäiset ja ylemmät kiinnityslenkit. Laitoin osat paikoilleen ja ”lukitsin” ne tolpan pätkillä. Näin ne pysyivät oikeassa asennossa juottamisen aikana. Olin hankkinut Mallikaupasta Pasilasta tolppien materiaaliksi messinkiputkea ja tankoa. Tolpan alaosa on 0,6 x 0,4 mm putkea, ja yläosa on 0,4 mm tankoa. Seuraavaksi oli vuorossa runkopalkkien ja ”kansilevyn” asentaminen.

Näiden jälkeen siirryin telien kimppuun. Pyöräkerran kiinnitys teleihin järjestyi juottamalla telin sivuun messinkinen laakerikuppi, johon akselin pää istuu. Messinkikupit ovat Pehon valmistamia ja pyöräkerrat Mullerin tuotteita RP25 mitoituksella. Hankintapaikka Elriwan nettikauppa. Samassa kuormassa tuli Pehon TT-lähikytkinmekanismeja. Mestarimallien H0-vaunussa jousipakka ja laakeripoksi ovat valuosia. Omassa versiossa piirtelin jousipakan syövyteosaksi, ja laakeripoksit valmistin styreenitangosta. Noudatin alkuperäisen suunnitelman mukaista telien kiinnitysideaa. Eli toinen teli on keikkuva, vaunussa on siis kolmipisteripustus. Ja toinen teli on kiinnitetty aluslevyyn niin, että se pääsee hiukan kääntymään. En tiedä olisiko kääntymisen mahdollistaminen tarpeen, mutta tuskin siitä haittaakaan on. Tässä vaiheessa valkeni, että Pehon kytkinmekanismi ei mahdu paikoilleen. Ei vaikka kavensin ja lyhensin mekanismin runkoa niin paljon kuin mahdollista. Päädyin juottamaan alustalevyyn messinkiputken pätkän, johon voi asentaa Pehon mekanismin mukana tulevan ”kytkintaskun”. Tähän voi sitten liittää Tilligin normikytkimen. Huono puoli tässä on se, että vaunujen kytkimien asennuksessa yleisesti käytettävä joustoliike puuttuu, eli kytkinmekanismi ei pääse kaarteissa ”venymään”.

Telien valmistuttua siirryin vaunun päätyjen kimppuun. Päädyissä tarvitsee tehdä osien taivutuksia eri suuntiin, ja tämä aiheutti melkoisesti pohtimista oikean taivutusjärjestyksen suhteen. Taivutettavat pinnat ovat osin todella kapeita, ja taivutusuria olikin työstettävä kaapivalla veitsellä melkoisesti, jotta osa lähti ylipäätään taipumaan. Päätyihin tulevat tolpat vaativat nekin hiukan harjoittelua ennen kuin tyydyttävä rakennusjärjestys löytyi. Kiilasin lopuksi valmiit päätylevyt puutikuilla alustaan käyttäen puskimien asennukseen tarkoitettuja reikiä. Näin ne pysyivät paikoillaan juottamisen aikana.