Mittakaavat – valinnanvaraa riittää

Kahden veturin vertailukuva. — H0- ja TT-mittakaavan veturit kokovertailussa.

Pienoisrautateiden maailmaan tutustuminen voi olla aluksi hämmentävä kokemus. Miksi on niin valtava määrä eri kokoja? Kysymykseen tuskin löytyy yksiselitteistä vastausta. Mutta tottahan se on, että kokovalikoima on todella suuri. Hyvän kuvan mittakaavojen runsaudesta saa kun tutustuu Wikipedian sivuun Rail transport modelling scales.

Omalta osaltaan hämmenystä lisää käsitteiden sekamelska. Pienoisrautateiden yhteydessä esiintyy termit raideleveys (gauge) ja mittakaava (scale). Raideleveys on siis kiskojen välinen etäisyys, esim. H0:ssa 16,5 mm. Yleinen raiteilla liikkuvan kaluston mittakaava on tällöin 1:87. Mutta briteissä vastaavan raideleveyden käsittävillä raiteilla liikkuu kalusto, jonka mittakaava on 1:76 (OO).

Suomalaisten harrastajien keskuudessa yleisimmät mittakaavat ovat eittämättä H0 (1:87) ja N (1:160). Vähemmistönä ovat TT (1:120) ja Z (1:220) harrastajat, näistä varmaankin Z ”niskan päällä”. G:llä (raideleveys 45 mm), eli puutarharadoilla on varmasti omat kannattajakuntansa, samoin kuin H0:n ”alalajeilla”, eli kapearaideversioilla. Näitä ovat H0m (raideleveys 12 mm) ja H0e (raideleveys 9 mm).

Mittakaavan valintaan vaikuttaa luonnollisesti käytettävissä oleva tila, varsinkin jos suunnitelmissa on rakentaa rata kiinteälle alustalle. Kuvassa on hahmoteltu neljän eri mittakaavan yleisten kaarresäteiden eroja. Raiteita löytyy tietysti eri kaarresäteillä runsaasti, mutta aivan pienimpien käyttäminen todennäköisesti sulkee pois pidempien vetureiden ja vaunujen käytön. Kuvassa on esitetty janoilla ratapöydän leveyden suhteita käytettäessä eri mittakaavoja. Usein näkee, että ratapöytä on mitoitettu todella tiukalle, eli marginaalia raiteiden ja pöydän reunan välissä on minimaalisesti. Paitsi että asetelma on visuaalisesti heikohko, tuo se mukanaan myös riskin, että junan mahdollisesti suistuessa kiskoilta päätyy se lattialle.